Työterveyslääkäri Aaro Liukkonen: ”Lääkärin on tunnettava asiakkaan työ ja arki”

Etelä-Savon Työterveyden työterveyslääkäri Aaro Liukkonen sanoo, ettei työterveyslääkärille riitä pelkkä lääketieteellinen osaaminen, vaan lisäksi on ymmärrettävä syvällisesti asiakkaan työelämää.

Kun Etelä-Savon Työterveyden työterveyslääkäri Aaro Liukkonen mietti aikanaan vaihtoehtoja erikoistumisalakseen, työterveys nousi lopulta nopeasti ykköseksi. Liukkonen tiesi haluavansa työskennellä työikäisten kanssa mahdollisimman monipuolisessa tehtävässä – ja sitä työterveyslääkärin työ mitä suurimmassa määrin on.

Liukkosen mukaan työterveyslääkärille ei riitä pelkkä lääketieteellinen osaaminen, vaan lääkärin on ymmärrettävä laajasti myös asiakkaan arkea, työtä ja sen olosuhteita.

On tiedettävä käytännössä, miten kullakin työpaikalla työtä tehdään ja mitä erityispiirteitä työhön liittyy. Usein on myös osattava etsiä oireilun syitä kauempaakin kuin työstä tai potilaasta itsestään, esimerkiksi työpaikan ilmapiiristä tai kotielämän hankaluuksista.

- Voi hyvin sanoa, että työterveys on näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Omassa työssä näkyvät asiakkaiden työn ja arjen muutokset hyvin konkreettisesti, ja nämä muutokset haastavat jatkuvasti kehittymään, Liukkonen sanoo.

Uudet innovaatiot vaikuttavat terveyteen

Etätyö, digitalisaatio, globaalit ilmiöt. Monilla aloilla työ toden totta muuttuu vauhdilla uusien työtapojen, teknisten mahdollisuuksien ja maailmanlaajuisten vaatimusten myötä. Muutokset heijastuvat nopeasti työterveyteen, jossa ratkotaan uusia ja toisinaan entistä monimutkaisempia kysymyksiä asiakkaiden kanssa.

Liukkonen nostaa esimerkiksi globaaleista ilmiöistä kiertotalouden, jonka harva äkkiseltään mieltää liittyvän juuri mitenkään työterveyteen. Nykyaikaisessa kierrätyksessä käsitellään useita erilaisia materiaaleja, jotka voivat sisältää erilaisia kemiallisia ja biologisia altisteita.  Ne taas puolestaan voivat aiheuttaa sairauksia kuten ammattiastmaa.

- Erilaisia altisteita on otettava huomioon työterveyshuollossa, jotta ymmärretään, mistä potilaan mahdollinen oireilu voi johtua. Tietoutta tarvitaan lisää myös työpaikoilla, jotta haittoja kyetään ehkäisemään ennakkoon, Liukkonen selventää.
 

Moniammatilliset tiimit tukena

Etätyö oli jo ennen koronakriisiä kasvussa, mutta pandemia vauhditti kehitystä siirtämällä lähes yhdessä yössä suuren osan toimistotyötä tekevistä kotikonttoreille.

Nopea muutos näkyy nyt Liukkosen mukaan fyysisesti ja psyykkisesti kuormittuneita asiakkaina, kun kotona työergonomia ei ole ollut aivan loppuun asti suunniteltua tai työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei ole onnistunut toivotusti.

- Työterveyden moniammatilliset tiimit kykenevät vastaamaan näihinkin haasteisiin hyvin. Esimerkiksi etätyön aiheuttamia ongelmia voivat olla ratkomassa lääkärin lisäksi työfysioterapeutti ja työpsykologi, Liukkonen kuvaa.

Digitalisaation kasvu kohdataan työterveydessä asiakkaan kanssa esimerkiksi silloin, kun työntekijälle tulisi terveyssyistä löytää uusi, fyysisesti vähemmän kuormittava työ. Aina se ei ole yksinkertaista, kun yhä useammassa työssä tarvitaan ammattiosaamisen lisäksi monipuolisia digitaitoja.

- Siirtymä ei ole ymmärrettävästi kaikille helppo, ja joidenkin osalta voidaan puhua jopa digikuilusta. Ammatillisen kuntoutuksen ja järjestelmän sujuvuuden merkitys kasvaa, kun yhteiskunnan tavoitteena on yleisesti pidentää työuria, Liukkonen sanoo.

Digitaalisuus näkyy vahvasti Liukkosen omassakin työssä, sillä Etelä-Savon Työterveyden ammattilaiset ovat asiakkaiden tavoitettavissa perinteisen vastaanoton lisäksi OmaESTT-sovelluksen ja etävastaanottopalvelun kautta. Liukkonen näkee vaihtoehtojen tuovan lisää mahdollisuuksia niin asiakkaille kuin ammattilaisille.
- Uudet palvelut madaltavat toivottavasti osaltaan kynnystä hakeutua palveluiden piiriin jo ennaltaehkäisevästi. Samalla ne tuovat palveluihin kaivattua joustavuutta, Liukkonen toteaa.

  • 12.05.2021